Luonto, muistot ja ihmisyys kietoutuvat Eilan teoksissa osaksi toisiaan. Hänen maailmassaan kaulushaikaran ääni, puuhun kiipeävä karhu tai lapsen loistavat silmät voivat inspiroida uuden teoksen. Näistä silmistä, vilpittömistä ja enkelimäisistä, on syntynyt myös Galleria Stellan nimi: “Loistakaa kuin tähdet.” Eilan taide ei vain kuvaa elämää – se kuuntelee, muistaa ja antaa tilaa hiljaisuudelle.
Hän on kotoisin sodanjälkeisestä uudisraivaajakodista, jossa suru ja hiljaisuus opettivat havainnoimaan. Eläimet, erityisesti kissat, olivat lapsen ensimmäisiä opettajia. Eilan käden jälki on kulkenut mainosalalta maalaustaiteen, keramiikan ja nukketaiteen kautta yhä syvempään vuoropuheluun luonnon ja ihmisen välillä.
Eilan teokset ammentavat luonnosta, jossa jokainen sammal, jäkälä ja kivi kantaa mukanaan tarinaa. Kivi voi odottaa vuosikausia ennen kuin se alkaa kertoa uutta tarinaa ja muuttuu kokonaiseksi veistokseksi. Teoksissa toistuvat naiseuden tarinat, eläinten viisaus ja kaipuu veden äärelle. Hänen veistoksensa heijastavat yhtä aikaa menneisyyden viisautta ja tulevaisuuden toivoa – mutta myös huolta. Joskus Eila kysyy hiljaa: välitämmekö me heistä? Annammeko heidän opastaa meitä? Heidän, joiden silmät loistavat kuin tähdet.
Kirjoittanut: Samuel Jukkala
1997 – 2002 Kuva- ja mediataide, media-assistentin tutkinto, Pekka Halosen Instituutti
1992 – 2000 Nukentekijäkoulutus, Petäjäveden Käsi- ja taideteollinen oppilaitos
1975 – Kuvataidekursseja
Taideopintojeni merkittävin opettaja on ollut Pietarin Taideakatemian professori Guennadi Manacherov vuosina 1997-2002.
Muita merkittäviä opettajiani ovat olleet mm. Jaakko Sievänen, Eero Hiironen, Veikko Hirvimäki, Kimmo Kaivanto, Eeva Siltavuori ja Samuli Heimonen.
Nukketaiteen pariin minut johdatti nukketaiteilija Piitu Nykopin erityisvalmennus.
